Osa Ksesyn hallituksen jäsenistä vierailivat 6.2.2021 yhteistyökumppanimme Kota-Huskyn luona Posiolla. Heillä on 77 koiraa. Kota-Husky pyörittää toimintaansa koirien hyvinvointi edellä, ja se näkyy kaikkialla toiminnassa.
Pihalla meitä tervehtii Cuuro-niminen Alaskanhusky, joka on nimensä mukaisesti kuuro. Cuuro rakastaa rapsutuksia, ja nojaileekin meihin kaikkiin vuorollaan. Tiesitkö, että Alaskanhuskyt ovat sekarotuisia, ja niiden ulkonäkö vaihtelee paljon. Alaskanhuskyt ovat lyhytkarvaisempia ja täten ne vaativat myös oloiltaan enemmän kuin Siperianhuskyt. Alaskanhuskyjen ulkonäkö myös varioi enemmän. Kota-Huskyn Alaskanhuskyt ovat kaikki muualta tulleita. Kota-Huskylla jalostetaan vain Siperianhuskyja, joilla on aina pohjavilla. Siperianhuskyt eivät välttämättä tarvitse eristeitä koppeihinsa kuin kovilla pakkasilla. Kuivikkeiden lisäksi Kota-Huskyilla kaikilla koirilla on kopeissaan myös eristeet.
Ksesyläisten valjakoista löytyi vanhoja tuttuja, Kota-Huskylta pysyvän kodin saaneita aikoinaan Ksesylle tulleita koiria: Aatu, Boss, Kessu ja Bablo. Bablolla on aivan upea haukku, se kuulostaa nimensä veroiselta. Ksesy on rakennuttamassa Kota-Huskyn tiloihin ulkotarhoja, ksesylle tulevaisuudessa tulevia ulkokoiria varten. Ksesylle tulevat koirat ovat lähes poikkeuksetta koiria, jotka ovat eläneet koko elämänsä ulkona. Näille koirille on erityisen tärkeää päästä varsinkin alkuun sijaiskotiin, jossa on mahdollista viettää aikaa ulkotarhassa ja koirankopissa. Sisätiloihin soveltuville koirille etsitäänkin tarkkailujakson jälkeen sitoutuneita sijaiskoteja, joilla on kärsivällisyyttä opettaa aikuiselle koiralle esimerkiksi sisäsiisteyttä, muta nimenomaan alkusijoituspaikkaa on usein vaikea löytää.
Korona on iskenyt pahasti erilaisiin matkailualan yrityksiin. Huskypaikkoja voi toki auttaa ruokalahjoituksin ja kummikoirin, mutta nämä koirat haluavat ennen kaikkea vetää ja juosta, tämä näkyy kaikessa koirien toiminnassa.
Ihmisten lähestyessä valjakoita, alkaa kuulua hirveä huuto. Koirat eivät meinaa pysyä nahoissaan, ja pomppivat ja huutavat haluaan päästä liikkeelle. Aikuisellakin ajurilla on ihan tekemistä pitää koirat jarrulla paikoillaan niin pitkään, että valjakko pääsee lähtemään liikkeelle. Samantien kun reki liikahtaa, hiljenee maailma valjakon ympäriltä. Ei kuulu kuin reen jalasten suhina ja valjakon tassujen taputus lumista maata vasten.
Koirat ovat selkeästi taitavia lukemaan ajajaansa. Alamäissä ajajan tulee jarruttaa, ja mikäli näin ei tapahdu, tulee välitön palaute koirilta. Jarruttaminen on äärimmäisen tärkeää, jotta reki ei pääse luisumaan edessä olevien koirien päälle. Loivissakin alamäissä koirat tuntevat, onko reki ajajan hallinnassa. Mikäli ajaja ei jarruta, vilkaistaan edestä pahasti. Ylämäissä koirat tarvitsevat apua, ja ajaja pääsee töihin: joko työntämään rekeä tai potkuttelemaan sillä kuin potkukelkalla, riippuen mäen jyrkkyydestä. Jos ajaja yrittää laiskotella, pysähtyy valjakko katsomaan, että mikä siellä mättää.
Valkoisena hohtava maa, tykkylumipuut, tuulenvire kasvoilla ja reen ja koirantassujen ääni. Välitön taivas.
Matkan puolessa välissä pysähdytään tulistelemaan ja syömään Kota-Huskyn Laurin valmistamaa linssikeittoa ja hilla-kinuski-leipäjuustojälkiruokaa. Nokipannukahvi kiehuu nuotiolla, koirat tuomitsevat tauon jyrkästi. Tuimat silmät tuijottavat reitiltä kohti kotaa, ”Mennään jo!” -ne tuntuvat sanovan.
30 kilometrin päiväretki tuntuu päättyvän liian pian. Reissun jälkeen koirat pääsevät palautumaan, jäähdyttelemään, leikkimään ja meidän rapsuteltaviksi juoksuaitaukseen. Niille tarjotaan palautusjuomaa ja lopulta ne kutsutaan nimellä omaan tarhaansa lepäämään ja syömään.
Keski-Suomen Eläinsuojeluyhdistys voi lämpimästi suositella Kota-Huskyn palveluita. Kota-Husky pitää huolta myös eläkeläisistään, ja myös muori- ja vaarikoirat pääsevät ”pappalenkeille” reen eteen, ja koirat ovat ennen kaikkea työkavereita ja perheenjäseniä, ei työkaluja. Huskysafari on mieletön elämys myös kotimaisille matkailijoille.
