Tourujoen sorsat

Moni tuntee kyseisen Jyväskylässä elävän sorsapopulaation edelleen Tourujoen sorsina, vaikka viime vuosina sorsat ovatkin asuttaneet Jyväsjärven rantaa Rauhalahdessa, jossa ne käyttävät hyväkseen voimaloiden lauhdelämmön sulana pitämiä vesiä. Sinisorsat (eli heinäsorsat) ovat pääsääntöisesti muuttolintuja, mutta tätä nykyä valitettavan yleinen ilmiö kaupunkien liepeille on talvehtimaan jäävät yhdyskunnat. Muuttohaluttomuus juontaa juurensa lähinnä ihmisten toimintaan: sorsia ruokitaan kesäisin mökeillä ja kaupunkien vesistöillä. Lopputuloksena syntyy citysorsasukupolvi, joka ei enää muuta, koska ruokaa on tarjolla helposti. Enimmillään Jyväskylässä on talvehtinut 900 sorsaa.

Jotta sorsat selviytyvät talvesta, on niitä ruokittava samaan tapaan kuin pikkulintuja. Koska talvehtimaan jäävät citysorsat ovat ihmisten aikaansaannos, on meidän vastuumme kantaa niistä huolta myös talvella. Usein sanotaan, että sorsia ei saisi opettaa talviruokintaan, koska ne eivät muuten pärjää enää omillaan, mutta Jyväskylän sorsien kohdalla vahinko on tapahtunut jo aikoja sitten. Sorsien kaupungistuminen alkoi 40–50 –luvulla eli meillä on ehtinyt olla kymmeniä sukupolvia sorsia, jotka eivät ymmärrä enää muuttaa.

Aiemmin Jyväskylän kaupunki huolehti sorsista, mutta nyt jo useiden vuosien ajan Keski-Suomen eläinsuojeluyhdistys on vastannut talvehtimaan jäävien sorsien ruokinnasta. Talviruokinta aloitetaan aina mahdollisimman myöhään, jotta muuttoalttiit sorsat ehtivät lähteä, eivätkä näin ollen jää ruoan perässä talvehtimaan. Yleensä ruokinta aloitetaan lämpötilan pudotessa pakkasen puolelle ja lopetetaan jäiden sulaessa.
Sorsille viedään päivittäin ruokaa vain sen verran mitä ne kerralla syövät, sillä ylimääräiset jäämät voivat houkutella paikalle mm. rottia. Ruokinta suoritetaan valoisan aikaan, sillä pimeässä sorsat eivät ruokaile yleensä erityisen innokkaasti, sillä ne eivät näe hyvin. Ruoka annetaan mahdollisimman kauaksi kulkuväylältä, jotta sorsien ruokinta häiritsee mahdollisimman vähän Rantaraitilla kulkijoita.

Koska sorsien nokka ei sovellu ruokien pilkkomiseen, ei sorsille tulisi antaa kokonaisia leivän kannikoita. Kauran lisäksi sorsille voidaan tarjota pilkottua/silputtua vaaleaa leipää. Tummaa leipää voi olla joukossa vähän, mutta vain valmiiksi suupaloiksi pienittyinä paloina. Heittämällä kuivat murut veteen, ruoka pehmenee ja on helpommin syötävissä. On myös syytä huomioida, että sokeri ei ole hyväksi sorsille vaan se johtaa terveysongelmiin. Näin ollen pullan ja muun makean viemistä sorsille tulisi välttää.

Talviruokinta suoritetaan vuosittain täysin vapaaehtoisten voimin. Ruokkijat käyvät paikalla päivittäin omalla vapaa-ajallaan. Eläinsuojeluyhdistys toivottaa lämpimästi halukkaat vapaaehtoiset ruokintarinkiin mukaan. Mukana voi olla esim. varahenkilönä tai vakioruokkijana, jolloin saat vakioruokintapäivän ja kaurat yhdistykseltä. Tämä on oivallinen tapa tulla mukaan eläinsuojelutoimintaan ja tehdä jotain konkreettisesti! Koska sorsien ruokintapaikka sijaitsee Rauhalahdessa, vaaditaan vapaaehtoisilta autoa (ellei satu asumaan lähistöllä).

Lisätiedot:
vapaaehtoiset.ksesy(at)gmail.com
Facebookissa: Keski-Suomen Eläinsuojeluyhdistys ry, KSESY Sorsanruokkijat


27.1.2021 Radio Suomi Jyväskylä: Miltä kuulostaa noin viiden sadan sorsan aamiainen?